Nha Trang ja rantalepäilyä

Viimeisiä päiviä viedään.. Vaikka saavuimme jo kotisuomeen, niin blogi ei ole vielä valmis. Muutama juttu vielä uupuu, ja tässäpä teille pieni katsaus Nha Trangin lepäilyviikkoomme.

Maanantai 16.4.2012

Jo Hanoissa päätimme, että matkustaminen saa riittää ja muutama päivä rannalla tarvitaan, jotta uutta ammentaneet aivomme voisivat hieman levähtää. Samalla taisimme päättää, että tämä on parasta suorittaa jossain viiden tähden rantaresortissa ja koska Nha Trang oli jäänyt meidän matkalla pohjoiseen väliin, niin lensimme sinne.

Matkahan alkoi Sa Pan yöjunan jälkeen klo 6.30 aamulla, kun ensiksi saimme heti ensimmäiseksi etsiä legit-taksia Hanoin esikaupunkialueella. Kun sellainen löytyi, nautimme hiljaisesta ja ilmastoidusta 30km matkasta lentokentälle (Pertti suurimman osaa matkaa nuokkuen - Marian tarkka huomio). Lentokentällä chillasimme ensin aamupalan merkeissä ja sitten kirjauduimme lennolle. Itse lento oli taas aika naurettavan lyhyt, mutta säästyimme puuduttavalta yöjunalta, jolta olisi matkaan mennyt mukavat 24 tuntia.

Kun saavuimme Nha Trangin lentokentälle melkein pääsi itku: sikahintainen (siis Vietnamin hintatasoon nähden) viiden tähden hotellimme ei tullutkaan hakemaan meitä, vaikka olimme pyytäneet! Takana 22 tuntia matkustamista ja taas jouduimme säätämään kyytejä. Onneksi tällä kertaa taksin hinta kaupunkiin oli vakio, ja tuttu taksiyhtiö meitä vastassa.

Jouduimme antamaan tosin noottia hotellille jonka vastaus pulmaamme oli, että booking.com on syyllinen, mutta meille voidaan antaa korvaukseksi ilmainen sauna-höyrysauna-paketti spassa. Kiitti vaan, meillähän ei Suomessa ole hyviä saunoja ollenkaan.

Sunrice Beach Hotel Nha Trang

Tiistai 17.4 - lauantai 21.4.2012

Tiivistän matkapäiväkirjaamme tässä vaiheessa, sillä pidimme todellista rantalomaa ja nähtävyydet jätimme muille. Eli raportoitavaa ei riitä joka päivälle.

Ekana päivänä olimme poolilla: tämä oli virhe, sillä lämpöasteita oli ainakin miljoona ja ei tuullut yhtään. Vilvoittelimme siis uima-altaassa. Onneksi hotelli oli aika tyhjillään ja tilaa oli ruhtinaallisesti.

Seuraavaksi kokeilimmekin hotellin rantaa ja tämäkin oli melkein autio. Perttiä ärsytti rannassa eniten se, että jouduimme kävelemään autotien yli sinne päästäksemme, minua auringon laskeminen rannan taakse ja palmujen isot varjot. Iloa taas aiheutti viilentävä merituuli ja täti joka käveli rannan päästä päähän joka päivä myymässä tuoretta hummeria ja muita mereneläviä pienestä metalliastiasta nälkäisille auringonpalvojille.

Nha Trangin ranta parhaaseen auringonottoaikaan. Mihinköhän sitä parkkeerais?

Maria nappasi kuvaan Hummeritädin ja vähän muutakin...

Köllöttelimme  siis koko viikon rannalla ja totesimme että Nivean aurinkorasvat ovat täyttä dadaa. Jouduimme hankkimaan sitä Huesta Piz Buinin loputtua, ja voin hyvänä vinkkinä sanoa, että ostakaa rakkaat ihmiset tarpeeksi aurinkorasvaa Suomesta matkalle mukaan, niin lomanne ei ole pilalla. Me ainakin vannomme Piz Buinin nimeen niin paljon mainostamme sitä röyhkeästi yksityisessä blogissammekin. Oisko sponssi vielä liian myöhäistä, Piz Buin?

Ravintoloiden etsintään kyllästyneinä totesimme, että myös KFC on täyttä dadaa.. Tätä ehkä ei tarvitse sen enempää selitellä.

Sen sijaan nautimme pienen katuravintolan tuore merenelävä- ja viihdetarjonnasta. Kokeiltujen syötävien listalle pääsivät täällä hummeri, minisquidit (taas) ja punainen taskurapu. Hummeria söimme grillattuna au naturel, ja maistuihan se ihan törkeän hyvälle. Pertti oli kuulemma odottanut hummerilta enemmän (ei ole sinisen taskuravun voittanutta -Pertin tarkka huomio), mutta mielestäni tämä oli kyllä ihan huippua dipattuna lime-suola-pippuri-soossiin. Punainen taskurapu oli upea ilmestys polskiessaan muovisaavissa, mutta saapui pöytään höyrytettynä ihan sellaisenaan. Taas saatiin ihmetellä rapupihtien (tai miksikä niitä kutsutaan, näyttää ihan pähkinänsärkijöiltä) kanssa miten kuori avataan ja kaikki jutskat poistetaan (esim. kidukset, joiden näkeminen/poisto-operaatio ei ollut miellyttävimpiä asioita). Ravun liha oli kuitenkin makeaa eikä hinnassakaan ollut valittamista (n. 8€ / rapu). Viihdepuolesta huolehti paikallinen karaokeskootteri ja tanssija-"tyttö".

Hummerit ja sit toi tollanen punainen ötökkä...

Punakrapu kavereineen ennen...

...ja jälkeen

Vinkkinä Nha Trangiin matkustaville voisin sanoa, että onhan se ihan kiva paikka jos tykkää pakettimatkoista. Tekemistä kyllä riittää Vinpearl-huvipuiston, $6 risteilyjen ja Apinasaaren ristiriitaisten eläinesitysten kanssa, mutta paikka itsessään on hieman kliininen ja siitä puuttuu tyypillinen, nuhjuinen Vietnamilainen charmi. Vaikka kaupungin ranta on massiivinen niin se ei tarjoile auringonpalvojille rusketusta kuin klo 14 iltapäivällä saakka, koska aurinko tosiaan laskee rannan taakse; vesi on sentään hyvinkin uimakelpoista ja aallot mukavan reippaita. Vielä kaupungissa ei ole tungokseen asti turisteja, mutta tämä oli kaikista käymistämme rantakohteista lähimpänä turistipyydystä. Positiivista on kuitenkin se että matkaamalla 10 kilometriä kumpaan tahansa suuntaan, on edelleen rannalla mutta täysin erilaisissa tunnelmissa.

Näihin positiivisiin kuviin ja tunnelmiin: jatkamme ensi kerralla Ho Chi Minhistä ja viimeisestä 3 päivästämme Vietnamin suloisen lämpimissä (lue: ärsyttävän hikisissä - Marian tarkka huomio) tunnelmissa.