Torstai 22.3.2012
Puolenpaivan aikaan me laiskamadot hyppasimme taksiin Da Nangissa ja torsasimme 15 euroa 30 kilometrin matkaan Hoi Anin vanhaan kaupunkiin. Iltapaivan vietimme kaupunkia kierrellen ja illalla soimme hyvat appeet White Sail Cafe:ssa.
Perjantai 23.3.2012
Saimme perjantain kolmannen kämppäkaverin asumukseemme, kun löysimme vessasta torakan. Pakenimme fillareilla heti rannalle (sama China Beach kuin Da Nangissa, se on vaan tosi pitka..). Paiva oli aurinkoinen mutta pilvinen ja teimme klassiset turisti- eli turremokat: palaneet naamat ja olkapaat, rajat saatiin myos sandaaleista ja t-paidoista. Ilmeisesti jo koettu 2 viikon aurinkoloma ei opettanut mitaan..
Illalla otimme oppia ruokapaikoista TripAdvisorin kautta ja paadyimme hieman kalliimpaan ja selkeasti turisteille suunnattuun ravintolaan. Tilasimme hetken mielijohteesta happy hour-tarjouksen 2 drinkkia yhden hinnalla ja saimme sitten 4 drinkkia.. Vinkkina muille matkustajille (ja muistutuksena itselle), jos et ymmarra mita tilaat niin kysy tai ala tilaa ollenkaan.. No, onneksi myos ruoka-annokset olivat odotettua isommat..
Lauantai 24.3.2012
Edellisillan ruokailu (tai juomapuoli) ei sopinut kummankaan vatsalle ja paiva vietettiin rauhallisesti hotellilla.
Sunnuntai 25.3.2012
Hoi An on taynna historiallisia rakennuksia ja vaatekauppoja ja kaupungilla on pitkä historia räätälöinnistä. Kaupungissa on yli 300 räätäliliikettä ja osa heistä myös uskoo olevansa räätäleitä oikeasti. Sunnuntaina teimme sen mita niin monet muutkin turret, eli teetimme itsellemme vaatteita A Dong Silk:illä. Puvut molemmille luvattiin kahdessa paivassa.
Paivaan kuului myos Hoi Anin historialliset rakennukset joita on aikas monta. Kuuluisin niistä on Japanilainen silta.
Maanantai 26.3.2012
Nukuimme pitkaan, kavimme sovittamassa pukumme ja toteamassa etta hyvalta nayttavat ja illan vietimme hotellin ravintolassa/uima-altaalla nauttien paikan ilmaisesta "drinkki"-tarjonnasta. Eli aika rento meininki..
Tiistai 27.3.2012
Sateinen mutta lammin paiva vietettiin My Son-raunioilla jotka ovat tuota jo aiemmin mainittua Champa kuningaskunnan perintoa. Paikalla on surullinen historia sillä Viet Cong piti raunuioissa piilopaikkaansa jonka takia jenkit sitten pommittivat tätä historiallista maisemaa, ja My Sonista ei jäänyt paljoa jäjelle. Tätä ennen ranskalaiset olivat tietysti pöllineet kaikki päät patsaista omiin museoihinsa.
Keskiviikko 28.3.2012
Keskiviikkona siirryimme Hoi Anista Hue:n kaupunkiin tavalla josta taytyy kirjoittaa ihan erikseen. Tata herkkua luvassa siis myohemmin!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti